torstai 22. syyskuuta 2016

Kun vituttaa, niin vituttaa kunnolla.

Ne, jotka lukivat edellisen kirjoituksen, osaavat varmasti yhdistää, mihin otsikko liittyy. Asia tulee hyvinkin ilmi tässä postauksessa, joten älä suotta selaa edelliseen kirjoitukseen.

Tänään koitti se päivä, mitä oon odottanut jo kauan. Siis, KAUAN ja paljon. Nimittäin kirurgin aika liittyeen tohon "työni tulokseen" eli vatsan alueen roikkuvaan ihoon. Jännitin tätä käyntiä paljon. Kaikenlaisia ajatuksia on ehtinyt käydä päässä. Pelonjännittävin fiiliksin menin vastaanotolle odottelemaan omaa vuoroani. Jos näitä valmiiksi syötyjä kynsinauhoja ja kynsiä voi yhtään enempää jyrsiä, niin sen tein.  Joka kerta, kun tuolla polilla joku ovi aukesi, ni mun sydän jätti lyömättä. (niinkun se ois jotain uutta, hohoho)




Kunnes kuului "Sankari". Kävelin huoneeseen ja istuin alas.

Keskustelussa käytiin läpi mm miten ja kuinka paljon olen pudottanut painoa.   Nyt kun pitäs taas kirjoittaa, niin puolet kaikesta on unohduksissa, tietenkin.

Noh, sitten tuli kysymys, miksi minut, tai oikeastaan mun etureppuni pitäisi leikata. Kerroin liudan erinäisiä syitä. Seuraava kysymys oli, että onko syy esteettinen. Kyllä se esteettisyyskin syy on, mutta mun listallani kuitenkin viimeinen ja vähäisin.  Tässä kohtaa vissiinkin kirra pyysi mua vähän riisu'tumaan ja menemään makuulle. Vähän vilkaistuaan hän totesi, et täähän on siistin näköinen. Ekan kerran nousi pala kurkkuun tässä vaiheessa, koska tiesin jo mikä on lopputulema. Kirra kyseli, miten tää nahkani mua ja mun elämääni häiritsee. Kerroin taas liudan syitä. Oireita ja vaivoja ja kuinka se häiritsee ihan arkipäivän askareissa, kuinka se rajoittaa mua tekemästä monia aerobisia harrastuksia (muutenkaan niistä niin välitä, ni tämän takia en senkään vertaa) ja ihan ylipäätään kuinka se on haitaksi salilla. Miten paljon tää vitun IHO (osittain ihan kirjaimellisesti) määrittää, millaisia vaatteita voin ostaa ilman isompia hankauksia tai hiertymiä. Tiettekö, kun saa aina miettiä, että mitkä housut pukisi päälleen, kun noiden kanssa voin olla tunnin ennen isompaa kiristystä ja noiden toisien kanssa kaksi? "Noi kiristää vitusta ja nää vatasta." "Mitkä kengät laitan näiden housujen kanssa? nää kiristää jo niin paljon, etten pysty sitoon kengännauhoja."  Tai kun aina täytyy miettiä, että onko mun tietyn pituiset tank-topit kaikki pesussa, koska etuosaa pitää saada peitettyä.

Noita toppeja saa muuten ostaa kohtalaisen usein, kun mun perse venyttää ne muodottomaksi. Noh, onneks ei oo kalliita...paitsi kun niitä ostaa aika usein.

Sitten kun päätänkin pukea joskus jotain muuta, niin maksan siitä hinnan. Antibiootin verran yleensä, ellei kotikonstit auta. Mm. perunajauho, talkki tai käsidesi.

Nosiis. Kuten kaikki tupakoivat ja lääkärillä käyneet tietää, niin tupakka on syy kaikkeen. Tällä kertaa myös kirran mielestä mun vatan ja vitun iho-oireisiini. Sinällään jännä, että tupakkaa olen polttanut 14vuotta. Ylimääräsen ihoni kanssa oon elänyt sen parivuotta, jonka aikana noita erinäisiä ongelmia on tullut. Mutta se on tupakka, ei mikään muu. Ei ainakaan se ylimääränen, tai kirran sanoin " Niin no onhan se nyt aika pullea" iho.  Kiitos muuten tästä "pullea"-kommentista, piristi ihan helvetin paljon.  Ja miksi mä sitten käytän sellasia vaatteita, jotka hiertää? Noooooh...Olen aika paljon erilaisia vaatteita kokeillut alkkareista lähtien. Eri matskuja, kokoja, malleja. Kun ne ei vittu istu niin ne ei istu. Jostain kiristää jossakin vaiheessa aina. (Onneks iho turtuu aina kuitenkin sen jälkeen, kun ensin on kirvellyt tarpeeksi.) Ja kyllä, myös ne collegehousut. Tähänkin kirralla oli ratkaisu; ne voi teettä ompelijalla. No vittu, olempas täysidiootti kun en moista ajatellut.

Ja sitten mun painoni. Sehän on ihan liian suuri (n.100). Mun painoindeksini pitäisi olla alle 30 (nyt oli jotain 34 paikkeilla), eli elopainoa saisi olla n. 83kiloa. Vaikka lihava olen edelleen, niin kyllä tässä ruhossa on sitä lihastakin, ei pelkkää rasvaa. Joo, eihän se nyt, että paino putoaa, mutta että n. 17kiloa? Vielä? Enkä edes halua! joku kymmenen kiloa ihan maks, ja siihenkään en koe olevan mitään tarvetta. Mutta koska painoindeksi.... Ymmärrän, että niistä voidaan osviittaa katsella, mutta ei se nyt silti ihan oikeasti kerro juurikaan mitään. Mutta koska mulla ei niitä lihaksia näy, niin ilmeisesti sellaisia ei sitten ole.


En tuntunut täyttävän siis yhtäkään kriteeriä. Ei siinä, ymmärrän sen, että kyseiseen operaatioon pääsy ei käy vain sormia napsauttamalla, eikä kuulukaan. Silti se kirurgin tyyli esittää asioitansa oli vähintään inhottava. Jos mä menen näyttämään mun roikkoani sinne, niin oletettavasti se tarkoittaa, että en pidä siitä. (pitäisikö joku muu?) Se, että hän sanoo osin olevan siisti, kuitenkin kertoo mullee myös sen olevan aika pullea.  Joo, tiedän. Siksi saatana tulinkin. Mitään sille ei kuitenkaan tehdä. Että paska reissu mutta tulipa tehtyä. Eli vaikka Ei leikata-päätös olisi jokatapauksessa (ja olikin) ollut yksi suurimpia pettymyksiä ikinä, niin toi kirurgin hyvin väliinpitämätön tyyli teki tästä keissistä kyllä  ikimuistoisen. Enkä väittäis, että kovinkaan positiivisella tavalla. Toivon, että hällä oli vaan huono päivä, eikä kukaan toinen joutus samanlaiseen tilanteeseen. Ikinä.

Ja ei, tälläkertaa en saanut suutani auki. Sitä tunteiden sekamelskaa, joka kävi mun päässä. Se oli ihan järkyttävää. Itkua ja raivoa pidätellen, kuuntelen neuvoja, kuinka voin ostaa vaatteita ompelijalta, ja kuinka mun nahkani on " aika pullea".  Siis vittu, huhhuh.

Mä voisin jatkaa kirjoittamista tästä aiheesta ja kauan, mut en jaksa..Oon vuorotellen kirjoittanut ja pyyhinyt tekstiä tähän postaukseen, mutta en tunnu saavan asian tiimoilta järkevämpää tekstiä aikaiseksi.  Ja sanon vielä kerran tähän; Vaikka tää olikin yksi suurimmista pettymyksistä ikinä, niin toi kirurgi teki siitä ihan hirveän. Se on hyvä ja oikein, että on tietyt rajat ja säädökset ym. mutta mutta...Nojoo, eteenpäin.

Salireenit vähäniinkuin peruin jo, mut lähdin sitten kumminkin. Tosin aikasempaa, koska tässä olotilassa kauhee ryysis ihmisiä ei kuullostanut hyvältä. Jirikin tuli salille ja siinä sitten yhdessä reenailtiin. Kutakuinkin reenit meni näin;

-Alkulämpö crossarilla, venyttelyt.
-Ylätalja 4x12 35-40kg(?)
-Alatalja 40-45(?)kg
-Kulmasoutu molemmilla käsillä samaan aikaan 10kg/puoli
-Hauiskääntö scottpenkissä 3x12 18kg
-Hauiskääntö käsipainoilla istuen 3x12 6kg/käsi
-Hauiskääntö ristitaljassa 3x12 15kg
-Hauiskääntö käsipainoilla 3x12 6kg/käsi
Käsipainoilla käännöt oli erilaiset, siksi kaks erikertaa mainittu. Myös pienemmät painot verrattuna edellisiin, koska en päästänyt hauista ns. rennoksi missän vaiheessa sarjaa, vaan jännitys oli päällä koko ajan. Alkoi toi 6kiloakin jo hiukan tuntumaan....

-Kapea penkki 12x40kg, 8x50kg ja 12x40kg(?)
-Ransk.punnerrus seisten 3x12 18kg
-Ojentajat narulla taljassa 3x12 15kg
-Ojentajaliike käsipainolla 2x12 3kg
-Vatsat 4 (vai5 peräti..)x 20 jumppapallolla.

Hyi saagen. Tuntu, niikun olisin oksentanu kohta mun vatsalihakset ulos. Lopuks vielä vajaa 10min crossaria. Huhhuh, kun tuntu. Vitutus unohtu hetkeksi, ja olin hyvillä mielin, kun kumminkin salille lähin. Petterikin tuli salille. TrueUrheilijana kävin Jirin kanssa vielä tupakalla ja sitten menin salille takasin vielä Petterille mylvimään ja seuraa pitämään. Kivaa oli ja sai ainakin ajatukset muualle.





Jiri lupas alkaa valmisteleen mua ensvuoden SM-kisoihin, katotaan mitä musta nyt sitten saadaan leivottua, toivottavasti ainakin vahvempi ja jos sais sitä kisajännäriä pois, ees vähän. Reenien suhteen tuntuu nyt hyvältä ja varmalta ja kun sen saman varmuuden, tai ees osan siitä sais lajeihin ja kisavarmuuteen ni avot. Lajeja katsastellaan tossa vuodenvaihteessa ja nyt keskistytään siihen voiman hakuun.  Tukkia ja akselia lukuunottamatta.  Vaikka mä oonkin tämmönen epämääränen märehtijä, ni ensvuonna laitetaan kaikki likoon. Tarvii oppia tyhjentämään vähän päätä kaikesta diipadaapasta, Petterin  "hellät" selkätaputukset on sen silti aika hyvin aina tehneetkin! 8)

Viikonloppuna ois jonkinnäköstä ohjelmaa, joten viikon kolmas ja viimeinen treeni ois tarkotus mennä tekeen huomenna ja ehkä tossa aamupäivällä, kun iltapäivästä on jo menoa. En oo yleensä kovin aamutreenaaja, mutta katsotaan....

Nyt pikkuhiljaa unille.

4 kommenttia:

  1. No voi jumalauta -___- mahtavaa kuitenkin että menit salille etkä jäänyt kotiin märehtimään, oot ihan rautaa!
    Mä kirjoittaisin tosta lääkäristä palautetta, sellaista asiallista mutta napakkaa. Kertoisin just niin kuin sä sanoit, että onhan sillä kirurgilla oikeus kieltäytyä, mutta tollanen vähättely ja alentava asenne ei kuulu kyllä arkaluontoisen tilanteen läpikäymiseen. Ehkä se saisi siitä pontta olla jatkossa vähän inhimillisempi (tuskin, mutta ainahan sitä saa toivoa).

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi! :)

    Joo, kunhan tältä vitutukseltani kerkeän ni mielessä kävi palautetta laittaa, ihan juurikin siksi, että muut säästyisi samalta. Joku herkkänahkasempi ois pahottanut mielensä varmasti vielä muakin enemmän :/ No, onneks se olin nyt kumminkin vaan minä, eikä se herkkänahkasempi yksilö. Ja juurikin se, että vaikka leikkaus i näilläkohdilla toteudukaan, niin asian ilmaisu olisi todellakin voinut olla erilainen. Päätöksestä mä vaan petyin, kirran sanoista loukkaannuin ja sain aika pahan mielen.

    Joo onneks tuli salille mentyä, sai muutamaksi tunniks ihan muuta ajateltavaa! :) Kyl tää nahka viel lähteee, tavalla tai toisella. Nyt keskitytään kuitenkin voimailuun ja jätetään nahka-asia muhimaan. ( kirjaimellisesti, höhöhöhöö) :)

    VastaaPoista
  3. Saako kysyä kävitkö kunnallisella vai yksityisellä kirurgilla? Ite kävin joskus näyttämässä kunnallisella puolella otsassa kasvavaa isohkoa luomea ja lekuri vaan totes että ei haittaa elämää ja näyttää ihan normaalilta. Ei tehdä mitään ja mee kotiis. Sit kävin muun asian takia yksityisellä työterveyslääkärillä ja kysyin ohimennen mitä tuumailee mun luomesta. Lääkäri tutki ja sanoi että parempi olis leikata pois, kun näyttää siltä että saattas alkaa ärhäköitymään. Varasi samantien ajan kirurgiseen toimenpiteeseen ja sain homman hoidettua. Joo luomi on vähän eri asia kuin vatsanahka, mutta niin oli mun kohdalla lääkärin käytöskin ihan erilaista kunnallisella ja yksityisellä puolella.

    VastaaPoista
  4. Kunnallisella kävin...

    Suunnitteilla on kyllä mennä jossain kohtaa yksityiselle, tietylle kirralle kysymään mielipidettä! Nyt toistaiseksi keskityn voimailuun ja katsotaan sitä taas myöhemmin :) jos ei muuten niin yksityiselle leikkuriin. Makso mitä makdo!

    VastaaPoista