keskiviikko 31. elokuuta 2016

Terveyden reistailua ja lisää ristiriitaisia fiiliksiä.


TÄSTÄ KLIKKAAMALLA SUOMEN CUPIN FINAALI-POSTAUKSEEN.


Mistäs sitä taas oikein aloittais...No vaikka tosta terveyden reistalusta. Niskat on ihan äärijumissa ja oon enemmän tai vähemmän kärsinyt päänsärystä aikalailla viikon verran. Pikkasen alkaa jo hermo menemään, mut ONNEKSI huomenna on aika fyssarille. Burana+relaksantti-combolla menin vielä viimeviikolla, mut tällä viikolla koittanut nyt vaan olla ilman noita pilsuja, kun eipä niitäkään viittis nälkäänsä vedellä. Ja jottei tämä aihepiiri jäis tähän, ni lisätään tähän hedariin vielä kauhe humina verenpaineiden nousu....Ei nyt onneksi ihan pilvissä oo, mut jonkinverran koholla kumminkin, saatana....No mut kerta se ensimmäinenkin, kun verenpaineissa on häikkää. Se edellisvuoden äksidentti siellä salilla joka teki (lääkärin mukaan) krampin akselille niska-rinta-hartia-selkä, tekee tätä ylijumitusta mulle edelleen. Ihan todella raskasta ja ärsyttävää.

Sitten vähän noista ristiriitaisista fiiliksistä. Viimeviikon tiistaina kävin siis lääkärin kanssa keskustelemassa tästä mun vatsanahka-robleemastani. Laitan tähän selvennykseksi pienen lainauksen viikon takaisesta postauksesta;

"Kaikkia odotuksia vastaan lääkäri laittoi lähetteen kirralle ja sitä kutsua sinne nyt sitten odottelen. On asiasta aika ristiriitaiset fiilikset...Toisaalta on ylitöhyvä fiilis, et lääkäri sen lähetten laittoi, koska kaikki eivät tee edes sitä, mutta....Mitä jos se kirurgi sitten sanookin jostain syystä, että eipä vaan leikatakkaan? Nojoo, se on sen ajan murhe, mut eipä moista vaihtoehdon mahdollisuutta voi poiskaan sulkea. Plaah...Tulee pitkä odotus, mut ainakin asia on mennyt taas eteenpäin!"
Sain siis lähetteen sinne kirurgille, joka on jo aika iso askel, koska kaikki eivät saa. Ainakaan ekalla lääkärikäynnillä. Onnekas olin siinä suhteessa. Asia jäi tonne takaraivoon kyllä, mutta koska tiesin, että aika saattaa kulua puolikin vuotta, ennenkuin mitää kuuluu, niin en sen kummemmin asiaa enää mietiskellyt. Maanantaina menin kouluun ja Peppen kanssa jotain viestittelin. Peppe oli hakenut postin ja asia tuli mieleeni, niin piruuttani kysyin, että oliko SATSHP:ltä tullut mitään mulle ja vastaus Peppeltä oli myönteinen ja kysyi, että avaako hän kuoren. Vastasin, että avaa vaan, mutta se varmaan on kyllä lasku siitä viimeviikon lääkärikäynnistä vaan. Peppeltä tuli viesti mun watsappiin, jossa oli kuva. Kuvassa oli kyseinen kirje ja aika kirurgille syyskuussa. Oummai....OUMMAI!!! Miten se näin äkkiä tuli? Mulla meni loppupäivä koulussa ihan sumussa kun aloin vaan miettiin tota kirurgin aikaa. olin tosiaan varautunut, että aikaa kuluu ja kauan, mutta vajaassa viikossa mä sain jo kutsun sinne. Ihan äärettömän mahtava fiilis, muta samalla taas se " mitä jos"-olotila. Koska mä revin kaikki verkkarini, jos mua ei "hyväksytä" sinne leikattavaksi. Hmph...Noh, katsotaan. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta >:) Olisihan se nyt se piste iin päälle tässä prokkiksessa.

Reenit on jäänyt aika vähälle tän jatkuvan hedarin vuoksi. Eilen kuitenkin salille menin ja ojentajia siinä pumpppailin. Vinopenassa aina sarjan jälkeen hiukan nupissa heitti, mut muuten ihan jees reeni oli kaikinpuolin. Ojentajia ja olkapäitä pitäs reenaillakin nyt kunnolla, mutta varsinkin ojentajatreenit on aika myrkkyä usein tolle mun niskalle, samoin kun usein myös hauistreenit. Yyh. Toivotaan nyt, et huominen fyssarikäynti helpottas kunnolla!



Maanantaina aloittelin myös vähän ketoosin hakua. Menee tähän samaan päänsärkyyn sekin sitte ja henki haisee heti paskalle. Ihan kiva...No, se on pieni haitta siitä, et tää mun vatsani toimis suurinpiirtein niinkun pitäisi taas hetken. Ja kun mulla näemmä ei reeneihinkään kauheasti vaikuta se, että mitä laitan tai oon laittamatta suuhuni niin tää on ihan jees.  Vatsan toiminnan takia mietin myös tossa josain kohtaa maidotonta ruokavaliota. Ei muuten tekis edes tiukkaa, mutta koska maitorahka ja kahvimaito....No, kokeilimpa tällästä;





Ei. Eieieieieieie....No joo, siis toi soijamaito (juurikin tuo kahville tarkoitettu versio) yllätti mut positiivisesti siinä mielessä, että maku oli paljon parempi kun kuvittelin. Kuitenkaan se ei antanut mulle samanlaista tyydytystä, kun ihan normaali maitokahvi. Ajattelin asiaa, että kyllä siihen tottuisi kumminkin, kun makunsa puolesta tosiaan oli ihan ok. Mutta.....Mä juon niin paljon kahvia, että toihan tulis mulle ensinnäkin ihan ytiö kalliiksi. Tolla yhdellä purkilla oli hintaa yli 2euroa, ja kun tunnetusti kahvia juon PALJON, niin totahan menis ihan sikana. No, jos sen vielä kestäisin niin sitten se, mihin tää koko ajatus kaatui; Raahaisinko mä mukanani joka paikassa tollasta omaa purnukkaa, koska KELLÄÄN mun tuntemallani ihmisellä ei ole kaapissaan kahville tarkoitettua soijamaitoa? :D  Tosin, se vois vähentää samalla mun kahvin juontiani...Hmm..No, en nyt sitten kuitenkaan (ainakaan vielä) alottanut maidotonta. :D

Viimeviikolla sain myöskin väkertää pitkästä aikaa tukkaa. Salla perheineen poikkes ni sallan tuugia sain väsätä vähäsen;



Pitkästä aikaa pääsin tekemään tukkataikoja vähän enemmänkin, nimittäin värjäyksien parissa. Aika vähän on tullut muiden hiuksia värjäiltyä yritystoiminnan lopettamisen jälkeen, mutta koska mun elämässäni on yksi ikuisuusprojekti, niin keskustellaan hiukan siitä. Eli siskoni Sanna :D

Suuren ja tukkaa kuluttavan vaalennusepisodin jälkeen pääsin värjäämään sen tukkaa. Jonkinnäköistä grannya haettiin, mut koska pohjasta ei tasaista saanut, niin ihan valkoharmaahopeeta ei kysymykseen tullut. Hyvin oli vielä meikäläisellä värioppi jotenkuten päässä ja lopputuloksesta tuli ihan hyvä. Eli jotain kampaajan taitoja vissiin hiukan jäljellä on. Mikä on ihan suotaavaakin, koska niitä hommia vielä joskus toivon tekeväni, edes jossain muodossa :)
 En oo koskaan pitänyt värjäysksiä ehkä niinä parhaina puolinani, mutta tähän oon kyllä itekin tyytyväinen. Ja varsinkin, kun piti oikein vähän miettiä, että mitäs vittua on edes tehtävässä, jotta saatais jonkinnäköinen harmaa, ilman että se olis tosi tumma.
 Lähtökohta oli kirkkaanpunainen siis.


Notta sellanen rojekti. Ihan kivaa oli tuo värjäilykin tämmösen "pikku"tauon jälkeen.

Pitkäst aikaa muuten sain jollakintapaa omanikin tuugin heitettyä "tuutille". Oli ihan kivaa vaihteua, kun on nyt jonkun aikaa tää ottis jo naamalla roikkunut :)






Nyt kumminkin pientä siivoilua ja valmistautumista kouluun lähtöön!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti