tiistai 7. kesäkuuta 2016

Yhteistyöjuttuja.

Nyt mun voimailumatkaani tukevat Power teamin lisäksi myös;





Mahtavaa saada yhteistyökumppaneita! Kiitos!

Usein kuulee sanottavan, että negatiiviset kokemukset leviävät positiivisia enemmän ja se kyllä pitääkin aikalailla paikkansa. Mä haluan nyt levittää tätä positiivista sanomaa vähän ja suositella mun hierojaa. Jyrin lisäksi en oo hierojalla tainnut edes käydä, mut mulla ei oo todellakaan aihetta eede vaihtaa.

Jyrin kotisivut. <- Tossa linkki, käy ihmeessä tsekkaamassa!

Kehun tähän samaan syssyyn vielä mun fyssariani, Hennaa, joka toimii Pihlavassa Fysioterapia Tuula Paasiaho:lla. Paikan kotisivut tässä; http://www.fysiopaasiaho.fi/

Hierojalla oon käynyt nyt jo muutaman vuoden säännöllisesti ja edellispääsiäisenä, kun toi "käsi" meni salilla, niin on fyssarikin tullut tutuksi. Kehonhuolto on tässä harrastuksessa ( ja muutenkin!) tosi tärkee juttu ja sen on huomannut nyt vielä paremmin. Mm kun noi jalat runnottiin ekan kerran auki.. En edes tinnyt et ne voi sellaseen tukkoon mennä! Järkyttävää...

-----

Sm-kisat sen kun lähenee ja jännitys lisääntyy. Pumppu muljahtele vähän väliä jännityksestä...Aargh. Oon koittanu alkaa miettii tota jännityshommaa, että koittaa vaan olla sillee chillisti, kun se jännärimomenttumi tulee.

Sunnuntaina oli viimiset treenit ennen sunnuntain kisoja. Ekaa kertaa multa meinas ihan kirjaimllisesti lähteä taju. Kahteen kertaan. Se treeni loppui siihen...Onneks sain kuitenkin sen tärkeimmän, eli kivet vedettyä läpi kertaalleen. Mietin vaan tota mlkeen tajun lähtemistä, mut tulipa mieeleeni et toi syömispuoli ei ihan ollut taas hansikkaassa. En kehtaa edes sanoa, kuinka "hyvin" olin syönyt...

Unettomuus ja ruokahaluttomuus vaivaa delleeen, mut väkisin oon nyt koittanut jotain ruokaa kitaan tunkea, tollasta oloa kun sunnuntaina salilla koin, en halua enää ikinä tuntea. Ei ollut hääviä. Ja kyseessä ei isot painot edes olleet.

Miks pitää olla tämmönn jännääjä ja ennenkaikkea stressaaja....No emmä sentäs noita kisoja stressaa, mut kaikkea muuta. Onneeks nyt tonne kouluun pääsin, niin yks stressinaihe vähemmän!

3 kommenttia: