sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Viitasaaren vahvin 2016 ja "venyttelyä".

( Linkki kisakoostevideoon kisajuttujen lopussa!)

Niin ne kisat sitten oli ja meni. Ensisijaisena pidin noita sellaisena buustinsaannos-kisoina smiä varten. Ilmoitetut painot olivat sen verran köykäset, että uskoin selviäväni isommilta tapaturmilta, mutta kuitenkin menis helvetin kovasta treenistä. Nyt näin  jälkeeenpäin ajatellen, niin olis ihan normisti tai ainakin melkein, pitänyt tää vk reenailla. Paineet oli aikalailla kadoksissa ja fiilis oli jotenin muutenkin sellanen....Noh, kummalinen.

Luca vietiin jo pe illalla Peppen porukoille, koska aamulla oli herätys klo 5. Matkaan lähdettiin ina klo 6 jälkeen kohti Viitasaren Hurrikaani-hallia.




Muutama kahvitankkaus matkalla ja perillä oltiin paikanpäällä  puol 11 jälkeen. Jännitys alkoi tälläkertaa tosi myöhään....Vasta pari tuntia ennen kisaa! Toisaalta ihan jees silti.

Ilmoittautuja lista kisoihin oli lyhyt. Siellä oli vain 4 nimeä ja heistä tunsin vain Kaisan. Kaisan kanssa sovittiinkin etukäteen, että vaikka kahdestaan paikalla oltaisi, niin läpi vedettäisiin sitten ihan kaksistaan. Onneksi kuitenkin mukaan tuli kaksi muutakin; Marika Laitinen ja Hanna Pusa Pihtiputaalta. Ja mahtavaa kun tuli! Vieläkin olis porukkaa saanut enemmän tulla kisaamaan. Arvottiin suoritusjärjestys. Se oli hienosti hoidettu, että se oli kiertävä, eli kaikki ns. joutuivat aloittamaan jonkin lajin. Mä olin ekassa lajissa 3. suorittaja.

Eka laji oli farmarikävely (kaksi kierrosta, n.50m) jollain kanistereilla. Kanisteri oli _todella_ kevyitä...Veikkaisin, että ei ne ainakaan yli 40 kiloa per kanisteri painanut.


Kuullostaa aika iisiltä. Vaan eipä ollut...Noi kanisterit hakkasi jalkoja ja kevyen painonsa takia niitä yritti nostaa vähän ylöspäin koko ajan. Pelkäsin myös, että kaadan noi tolpat käännöissä. Olishan toimitsijat ne pystyyn nostanut, mut jotenkin niitä vaan silti varoi ja siksi käännökset oli tosi hitaita. Juokseminen muutenkin noiden pönikköjen kanssa näytti aika "guufilta" :D. Tässä lajissa olin kolmas. Laji kuullosti iisiltä, mutta ei sitä kyllä ollut.

Seuraava laji oli krusifiksi. (piti olla etupito). Painoa oli 5kg/käsi. Tässä lajissa olin toinen ja mun aika oli n. 1min11sek.


Kolmantena lajina oli "pöllin kanto" ja sillä käveeltiin maximi matka.. Tää laji piti alunperin olla "painon pyöritys". ( Joo, ei sano mullekkaan yhtään mitään... :D ).  Pöllin tarkkaa painoa en tidä, mutta ehkä jotain 50-60kilon välillä....Saatta olla enemmänkin, en osaa oikein arvioida. No, enivei. Pölkkyyn oltiin kaiverrettu sellaset kolot, joista oli tarkoitus pitää kiinni. Tää oli siinä mielessä aika vaikea laji, kun pölkky oli niin ison kokoinen. Matkaa olisi tarttunut enemmänkin, mutta näpit luiskahti. Just eeneen ku pölkky tippui, ni koitin otetta korjata. Tästä lajista nappasin lajivoiton, vaikka olin ensimmäinen suorittaja! Forkut ja jalat veti komiasti tukkoon ja hapoille tässä.



Pölkynkanto sai forkut aivan liekkeihin ja en saanut puristettua käsiä nyrkkiin. Peppe antoi vähän forkuille runtua ja mä koitin saada kourat toimimaan. Tän lajin jälkeen tuntu kun ois silmissä sumentunut. Olo tuli tosi huonoksi ja voimattomaksi. Sitten Kaisan mies siinä ääneen ihmetteli, että aika nopsaan mennyt kisat, kun kolme lajia vedetty puolessa tunnissa. No kas, jos vähän hapotti ja heikotti :D Tässä kohtaa saatiin hiukan huilia ennen seuraava lajia. Mä koitin elvyttää edelleen puristusvoimia takaisin, kun jäljellä oli vielä tukki ja maastaveto

Neljäs ja toiseksi viimeinen laji oli tukkipunnerrus, toistokisa 45kilolla. Tukki oli alunperin todella painava, Veikkaisin että jotain 65kilon luokkaa ainakin. Tukkia lyhennettiin molemmista päistä, mutta ei kyllä vieläkään painanut ilmoitettua 45 kiloa. Kisaajien kesken tää oli kuitenkin ihan fine ja otettiin toistokisa tällä. Tukki oli kohtalaisen tuoretta haapaa (kuulemma). Ihan tasapainossa tukki ei ollut, mutta ei se pahastikaan onneksi ollut toispuoleinenkaan. Tukin paino punnertaessa oli ehkä likimain jotain 55 kilon luokkaa. Oon huono arvioimaan, mutta koska tukkia oon koittanut sparrata niin paljon, niin paremmin sitä ainakin osaan arvioida, kun esim. edellisen lajin pölliä..Tässä lajissa olin toinen kahdeksalla toistolla. Suoritusaikaa oli 90sekuntia (muistaakseeni). Yhdeksäs toisto jäi kesken, prkl.


Viimeinen laji oli maastaveto. Toistokilpailuna ja rautaa oli 105 kilon edestä. Aikaa oli tässäkin vissiin se puolitoista minuuttia. Jos toi eka laji harmitti mua, koska yllätti hankaluudellaan, niin tää mave vasta harmittikin. Jalat vetivät (tarkennettuna tureidet) ihan hapoille. Toistoja tuli kuitenkin 18. Tässä lajissa olin kolmas. Vähän pelkäsin ton selän puolesta, mutta se ei ollut moksiskaan!!


Siinä oli viimeinen laji. Huh!  Kauaa ei nokat tuhisseet, kun tulikin jo palkintojen jako. 

KISAKOOSTEVIDEO-LINKKI



(vas-->oik) 4. Hanna Pusa 5p, Marika Laitinen 13p, Mä 14p ja Kaisa Lotta 18 pistettä.
Pihtiputaalta tulee näemmä kohtalaisen kovia flikkoja myös! Sanoin Marikalle, että mikäli laji vähääkään kiinnostaa, niin ehdottomasti alkaa treenaamaan niitä perustreenin ohella. Varmana tapaamme uudestaan :)
Kaisa Lotta ja meigäläine. On toi Kaisa vaan perkleen kova luu. Arvostan.

Kaisan ja muiden Pieksämäkiläisten kanssa siinä hetken höpisin ja sitten mentiinkin Peppen kanssa syömään ja matka kohti Kotia alkoi.




Mun sisäreisi oli aivan tohjona. Aina kun pysähdyttiin ja pääs jaloitteleen, niin se kyllä meinaan SATTU... Loppumatkasta selkäkin alkoi ilmoitteleen taas olemassaolostaan. Tolla istumisen määrällä en silti ihmettele yhtään...Haettiin Luca Kellahdelta ja kotona oltiin vähän ennen kahdeksaa.

Vilma, Tomi ja Jamikin poikkes vielä. Olin aivan katki....Pitkästä aikaa kyllä nukuin hyvin!

Tänäpä Viitasaaressa kisahumu jatkui miestenkisalla. Petteri tuli toiseksi ja oli myös ottanut yhden lajivoiton! Onnea. Mieli olisi halunnut lähteä mukaan, mutta ei olis toista päivää peräkkäin vaan yksinkertaisest jaksanut istua sitä istumisen määrää siellä autossa..


Tänäpä aattelin, et men salille venyttelemään ja pumppaileen noita vattiksia.


Menin ja niin teinkin. Jiri ja Jenna tuli salille myöskin ja Jiri siinä kysyi, että joko olen kokeillut uusia atlaskivitasoja. Sanoin testaavani ensiviikon aikana. No vitut. Houkutus oli liian suuri ja menin kuitenkin testailemaan...

Ensin nostin sen 60kiloisen kiven ihan siihen samaislle tasolle kun ennenkin . Sen jälkeen vähän korkeammalle, 136 senttimetriin. Tällä korkeudelle harjoittelin myöskin sitä, että nostan kiven ns. olkapäälle. Seuraavaksi siirryin tasolle, jonka korkeus on 150cm. Pieni epäluulo kalvoi, mutta sinne se vaan perkele nousi!! Ja helpostikin vielä.






Tyytyväisenä lähdin pesemään käsiäni. Hanskojen hinkkailun jälkeen menin takas kivipöydän liki hakeen romujani ja Jiri kysy et en kai vilä pessyt käsiäni. Vähän hämmentyneenä vastasin, että joooooooo kuinka niin. Piti koittaa vielä isompaa kiveä. Uudet pihkat vaan käsiin, vyö tiukalle ja koittamaan..110kiloinen kivi tönötti mun jaloissa ja ajattelin et millä helvetillä mä ikinäkään saan sitä syliin. Se on halkaisijaltaankin jo niin paljon suurempi...Noh, maasta se irtos, mutta ei se syliin saakka tullut. Mä menin sitten kyykkyyn ja Jiri nosti kuulan mun syliin ja siittä ois sitten pitäny nousta...JA MÄ SAATANA NOUSIN JA KIPPASIN SEN VITUN KAUHEEN KIVEN SINNE PÖYDÄLLE!!!! Joo, suoritus ei ollut maasta asti itse, mutta en olis ikipäivänä uskonut, että mä pääsen lähes syväkyykystä ylös 110kilon kivi jalkojen päällä. Kyllä meinaan tuli hyvä fiilis. 105 kiloista kiveä en oo ees saanut pöydälle, vaikka avustuksella sen sain joskus syliin. Että kannatti mennä salille tekeen vattoja ja venyttelemään ;)

Salilta kaupan kautta kotiin ja sitten alkoikin pian Suomen matsi. Kuten kaikki jo tietääkin, niin suomi hävisi 2-0. Sinällään harmittaa, kun suomi on kaikki pelannut niin saatanan hyvin ja nyt sitten ei vaan kulkenut..No mutta aina ei vaan voi loistaa!

Mun piti tähän postaukseen kirjoittaa parista muustakin jutusta, mutta klo on pian huomisen puolella, joten jätetään ne jutut huomiselle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti