maanantai 7. maaliskuuta 2016

Synttäreitä, tuunailuja ja menkkahirviömietteitä.

Oli meinaan bileet! Huhhuh, vilinää ja vilskettä riitti :) Luca odotti heti herättyään jo ekoja vieraita. Peppen porukat tulikin sitten siinä puol yhden maissa ja täytekakut tuli siinä sitten samaan syssyyn.





<3

"Meijän" poppoo alkoi tulemaan sitten siinä kahden tienoilla...Eli hulluus pääsi kirjaimellisesti valloilleen.....Lapsilla ainakin oli kivaa ja se on pääasia! Tuli muuten synttäriaamuna "vuodenMutsi"-fiilis, kun tokasin Lucalle, et unohdin ihan vallan ilmapallot...Luca tokas vaan, et " Ei se äiti haittaa, kun pian tulee paljon vieraitakin!" Nojoo, totta :)



Painihetki...


Tomi, Vilma ja Jami poikkes vielä myös :)


"Bailut" kesti ehtooseen saakka. T,V ja J kun lähti, niin mä menin Lucan kanssa aikalailla suoriksi nukkumaan. Oltiin kyllä niin poikki molemmat. Mäkin jouduin oikeen kunnon aivotyöhön, kun kasailin Lucan legoja. Ei oo kyllä tarkoitettu heikkohermoisille ihmisille se homma..

Sunnuntaina kävi sitten vielä Peppen veli perheineen, kun lauantai heillä meni Turussa.
  Mun oli tarkoitus mennä salille, mut sit tulikin puhetta et siirrettäis myöhempään. olin kuitenkin kerennyt sopia jo mm. sängynhakua, joten sali jäi välistä. Tänäpä sitten ja aattelin painaa kunnon selkä-ojentaja-haubertreenin, mikäli nää typerät krampit menis ohi tai edes hlpottuis.

Synttäreistä vielä sen verran, et kokeilin ihan ekaa kertaa elämässäni myös kuivakakkua. Ja se onnistu ihan täydellisesti! Sen verran sovelsin ohjetta, et tein kakusta suklaisen ja heitin joukkoon pussin WienerNougat-rakeita.


Lucan huone koki sunnuntaina siis pienoisen muodonmuutoksen! Perus jatkettava sänky sai kyytiä ja tilalle tuli puoliparvisänky. Sohvasta piti päästä eroon, mut eipä sitten päästy...Tarkoituksena oli ensin, et viedään se meen mutsin työ säilöön, mut se jäi nyt kuitenkin tonne Lucan huoneeseen, kunnes saadaan tilalle jotain istumatilaa. Huone on siis edelleen vaiheessa, mut eniveis.



Tulipa muuten samalla ruokottua toi vaatekomero. Huhhuh mikä prokkis oli siinäkin..Taisin saada ton huoneen kondikseen siinä puol 10 maissa ehtoolla. Luca oli innoissaan uudesta sängystä, kun sen alle saa majan :) Laitettiin tonne "majaan" led-valo, ni näkeekin jotain.

Haluisin Lucan huoneeseen uudet verhot ja uuden maton. Niin ja ton sohvan tilalle jotain vähän..öö, ei noin massiivista :D Sohva saa nyt tosiaan olla tossa sen aikaa et jotain löytyy, ni ei tarvi lattialta filmejä kytätä. Laitetaan sitten lisää kuvia, kun saatu prokkista eteenpin! Sama juttu meen makkarissa. Sinne tarvis kans jotain uutta kivaa keksiä.

Tänäpä sitten olikin taas maanantai, joka tarkoitti herätystä klo 6.45. Koulupäivä, mikä sen ihanempaa. No mutta aihe olis sentään ollut kiinnostava. Kuitenkin mut yllätti ihan vitun järkyttävät menkkakivut ja lähin ruokkiksella kotiin. Eipä oo sitten ollut vuosiin tämmösiä kramppeja...Buranaa ja lisäks sitten vähän kuumalla vedellä täytettyä pulloa tohon vattanahan alle. Eipä oo sitäkään temppua tarvinnut ihan hetkeen tehdä, et en tie mitkä superkrampit nyt onkaan kyseessä. Menis vaan nopsaan ohi. Tietty nyt aina krampittaa enemmän tai vähemmän, mut nää alkoi muistuttaa jo synnytyssuppareita :D No ei kai sentäs..



Näissä naistenvaivoissa on myös se, et tuntuu noi aivotkin kramppaavan. Tunneaistit hermistyy ihan sikana. Pienet iloset asiat tuntuu ihan tosi isoilta ja mahtavan hienoilta ja myös ne pienet ärsyttävät asiat saa mut raivon ja lähes itkun partaalle. Typerää. On se hienoa, et ihminen on tunneherkkä, mut liika on liikaa. Ja kun tuntuu et varsinkin toi jälkimmäinen tunnetila ottaa vallan vielä ekaa paremmin. Mua alkaa vituttamaan ihan olemattomat asiat ja sit mietin ja pohdin niitä aivan liikaa. Laitan tähän muutaman asian esimerkiksi, jotka ovat mm. somessa saaneet jollakin tapaa äryyntymään ihan simona;

-Niin helvetin pitkät ja paksut ripsienpidennykset, että näyttää siltä kun silmiä ei olis ollenkaan.-Typerät selitykset ja tekosyyt
-Itsekkäät ihmiset
- Edullinen Vallilan matto, joka oli väärän värinen
-Ihmiset, jotka vittuuntuu muiden tekemisistä/jutuista, vaikka toimivat itse täysin samalla tavalla
-Rakennekynnet, jotka on tehty ihan päin persettä
-Perskärpäsenä kävelevä koira
-Ylimääränen romu täällä kämpässä (jota oonkin nyt vkl aikana koittanut ruotia pois)
-Ruman värinen lattia
-Karseet tapetit
-Valehtelevat ihmiset
-Liitutaulu dcfiksiin ilmestyneet ilmakuplat
-Petaamaton sänky
-PARITTOMAT SUKAT
-Tyhjä tiskiainepullo tiskipöydällä
-Ihmiset, jotka kysyvät mielipidettä asiasta, mutta hyväksyvät vain yhden mielipiteen.
-Koko helvetin some


Ja tossa on vaan murto-osa siitä >:) Mut on niitä "yli-ilosia" hetkiäkin ollut. mm perjantaina ku tulin koulusta ja toin Lucalle synttärilahjan ( iso lego city paketti). Hyvä ettei se itsekin itkenyt onnesta. Luca oli myöskin oli tosi onnellinen uudesta sängystään. Sen suhteen on kyllä ollut ihan kurko viikonloppu, et Luca on ollut yhtä hymyä :) Eilen kyllä huomas, et alkoi vkl verottamaan pikku-ukkoa, kun iltaa kohden alkoi mennä meno hieman vallattomaksi . Tehään nyt listaa vielä niistä "itken onnesta"-asioista

-Luca <3 Mun poika on vaan paras! Tuli niin hyvä mieli siitäkin, kun Luca sai synttärlahjaksi kaerkkia ja halus välttämättä laittaa ne kippaan heti, että muutkin saa niitä. (vaikka tarjolla oli mm. sipsejä ja popcornia)
- Ihmeparantumiset
-Hyvät uutiset
-Kahvi
-Ne parilliset sukat
-Ne vallilat, mitä mulla jo on
-Tupakka
-....Some
-Musiikki ja hyvät vermeet sen kuunteluun
-Läskikissa ja Tuhnu
-Toi perässä roikkuva hurtta
-No on toi Peppeki iha kiva
-Terveys (ja sen hoito. Muillakin kun minulla)
-Hammaslääkäri (niin kamala paikka kun se onkin)



Tota listaa voisinki jatkaa vielä enemmän loputtomiin, kun tota ensimmäistä. Kuitenkin se tunneherkkyys noissa neg. asioissa on jotenkin suurempi. Aargh. Mut kyl se tästä kunhan hormonit taas tasottuu ;) Ja tosiaan, Onhan noissa kaikissa aina se kaksi puolta ja yleensä jos on pahaa niin on kyl sit hyvääkin. Mä pyrin aina ajattelemaan ton lisäks sen perus " Tee toisille niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän".
Noin kun miettisi tässä maailmassa ihan kaikki, tai edes suurin osa, ni olis aika hieno juttu.

Alkoi näemmä krampitkin helpottamaan. Jos hetken vielä lilluis tässä sohvalla ja sitten koittas tehdö jotain järkevää ennen salia.

Ps. Toi menkkahirviö-nimitys on muistaakseni entisen luokkakaverini Pinjan keksimä kaunis kutsumanimi. :)







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti